Yhtä suunnittelematta kuin kuukausi tänne tuloni jälkeen lakkasin käymästä capoeira tunneilla, eilen jälleen palasin sinne.
Jo ennen tänne tuloani päätin, että täällä saisi luvan vihdoin olla aikaa harrastaa. Jotenkin viime syksy ja sitä edeltänyt kevät (loppukevät siis, tammi-helmikuu kun meni reissatessa) olivat sellaista tohinaa opiskelujen kanssa, ettei harrastamiseen tuntunut olevan aikaa. (Tuntunut, koska ainahan kyse on vain ajankäyttövalinnoista, vaikka ihmisillä onkin usein tapana kokea elämäntapavalintansa itsestään riippumattomina ”pakkoina”..) Joten heti tänne tultuani menin koulun capoeira tunneille ja rupesin etsimään kiipeilyseuraa. Capoeira jäi ensimmäisen kuukauden jälkeen, vaikka tarkoitus ei ollutkaan lopettaa. Ensin tuli Vipe kyläilemään, sitten lähdin Ranskaan, jonka jälkeen ei enää ollutkaan varaa maksaa batizado maksua ja taas capoeira jäi.. Hetken jälkeen ei enää kehtaa ilmaantua paikalle.
Mutta sitten sattumalta törmäsin iltapäivällä yhteen capossa käyvään poikaan, joka sanoi että tänään on treenit Santos:issa, lähde mukaan! Capoeira treenejemme mestre vetää ryhmiä myös Santos:issa. Tunnin treenien jälkeen pidettiin vielä puolituntinen laulutreeniä, jossa muutama pisimpään caponnut poika laulaa luikautteli itse (!) tekemiään capoeira lauluja.. ;)
1 comment:
Kyllä Suomi kuulee, kuuntelen!
Olen näitä suomenkielisiä blogeja blokannut suosikkeihin kommentoidakseni silloin kun siltä tuntuu. Lueskelen myös ruotsin ja englannin kielisiä mutta niitä ei taitoni riitä kirjallisesti kommentoimaan.
Huhuilusi oli niin vetovoimaista etten malttanut olla vastaamatta.
teuvohamalainen.blogspot.com
Post a Comment